Infopiste, International Festival, Aquarium

Aikido-esitys yliopiston opiskelijoilta.

Paljoa enempää englantia ei sitten ollutkaan tarjolla.

Ala-asteelaisilla oli tehtävänä tulla kysymään meiltä vaihtareilta kolme kysymystä: 1) What is your name? 2) Where do you come from 3) What food do you like?. Ja sitten heidän kansioonsa piti kirjoittaa oma nimmari. Tässä iso-, sekä pikkusisko täyttävät vastauksia yhdessä äidin kanssa.

Päivän aikana esiteltiin myös eri kulttuurien pukeutumista. Japanin loistoa tässä.

Ruoka on olennainen osa jokaista festivaalia, jossa olen ollut mukana. Niin myös Kansai Gaidain. Kupissa donitseja...

...ja siinä kuorrutuksen vaihtoehdot:
tomusokeri, kaakao, vihreä tee..


Siinä sitä taas edustetaan. Oikealla "organisaattorimme".

Osaka Aquarium hai.

Pingviinit on vaan niin huvittavia otuksia.
Ei voi mitään, mutta tuli Martti Ahtisaari kieltämättä mieleen.

Luulin vielä ennen eilistä, että Japanissa onnistuu matkan suunnittelu helposti matkatoimistosta apua kysymällä: "Kyllähän siellä nyt puhutaan englantia ja tiedetään kaupunkien hotellitarjonnasta ja junayhteyksistä..". Olin pahasti väärässä. Kävin eilen maanantaina, joka oli kansallinen pyhäpäivä ja vapaa koulusta, Osakan (Umedan) asemalla kahdessa infopisteessä, yhdessä matkatoimistossa sekä yhdessä junalippujen myyntipisteessä. Ensimmäinen infotiski lähetti seuraavaan paikkaan ja toinen toiseen: "Tämä ei kuulu meidän alueeseen, kysy toisesta paikasta he tietävät". Olen menossa joulukuuussa käymään Tokiossa, Kumamotossa, Beppussa sekä Hiroshimassa. Näiden paikkojen junayhteyksistä, hostelleista ja kylpylöistä kysyessäni kertoivat matkatoimiston naiset vain, että kysy asioista kaupunkien omista infopisteistä, sillä ne ei kuulu heidän alueeseensa. Samoin junalipuista pitää kysyä JR:n omasta lipunmyyntipisteestä eikä matkatoimistosta tai infopisteestä. (Ymmärtääkseni matkatoimistojen pitäisi osata auttaa juuri kaikessa matkustamiseen liittyvissä asiossa!) Eli ihan tiedoksi vain Japaniin matkaaville: kannattaa ottaa asioista selvää jotain muuta kautta kuin japanilaisen matkatoimiston. Tällöin säästyy: kielimuuriongelmalta, hermojen menettämiseltä sekä ennen kaikkea ajan tuhlaamiselta.

Tämän muutaman tunnin infon etsimisen jälkeen INFOpisteestä (tässä on selvästi jokin ristiriita) jatkoin matkaa venäläisen kaverini kanssa Osakan Aquariumiin. Paljon oli hienoja kaloja, liskoja ja rapuja tässä nelikerroksisessa talossa. Illalla oli tosin päänsärkyä, joka todennäköisesti johtui siitä että paikka oli tupaten täynnä väkeä. Jotta onnistui näkemään, mikä eläin lasin takana on, piti odottaa omaa vuoroaan, koska väkeä oli niin paljon ja kaikki tunkivat ikkunaan ottamaan kuvia. Sisäänpääsy maksaa 2000 jeniä. Oppaita löytyy monella kielellä, myös suomeksi! (haha, no ei kai nyt sentään :D). Venäjä ja thai muun muassa on tarjolla, jos ne tuntuvat helpommalta kuin japani.

Viikonloppuna la-su oli international festival yliopistolla, jossa meilläkin oli Suomesta oma "booth" eli koju, joka oli koristelu Suomi-infolla. Nokia, Muumit, Marimekko, karjalanpiirakka, revontulet, joulupukki, suomalainen koti ja Tarja Halonen jne.. komeilivat postereissa. (Tosin Tarjan kuvan laatu (sori) ei ollut ihan parasta mahdollista, vaan pikselit päättivät tulla samaan kuvaan. Keramiikkaopettajani tullessa käymään kojulla, hän kysyi: "Onko joku maalannut tuon kuvan?" ;D "Mhh.. Ei. (vaikka tässä tilanteessa toivoisin, että olisi)". Huvittava tilanne. Oli meillä onneksi myös kaksi power point -esitystä, joten ei kuvien laadulla ollut sen suurempaa merkitystä. Ei niitä pahemmin muut lähemmältä katsoneet kuin opettajani. Lauantaipäivän aikana, jolloin kojumme oli pystyssä tuli muutamalle kymmenelle, jos ei enemmällekin, opetettua suomen konnichiwa eli moi. Ja moi moi.

moi moi.